Luovuttajan valinta, onnistujan elämä

Lupauksia 2013: Kasvan ihmisenä. Juoksen maratonin. Kirjoitan päiväkirjaa ja teen joka päivä ruokaa itse. Tilaan laatulehtiä ja luen ne. Luen kaikki klassikot. Ensimmäisenä venäläiset. Kiinnostun ja olen kiinnostava. Katson laatuelokuvia.

 

Tai okei kasvatan pitkät kynnet, siinä on ihan tarpeeksi haastetta yhdelle vuodelle. Jos käyn lenkillä kerran viikossa, kai se riittää? Teksti on käytännössä kuollut formaatti, joten twiittaan kerran päivässä siitä, miten nyt loukkaannuin blogitekstistä, uutisesta tai kolumnista. Sen jälkeen kerron Twitterissä, että olen ollut töissä Imagessa, Suomen Kuvalehdessä, The Guardianissa ja New Yorkerissa, koska "Vittu hei mä oon nii chooool." 

 

Ruokaahan se roiskeläppäkin. Laatulehti haisee exodukselta. Katson Nelosen uutiset. Klassikot ovat yliarvostettuja. Riittää, että menen Wikipediaan ja luen tiivistelmät. Tissit kiinnostaa (.)(.), joten näytän ne baarissa kaikille. Että kiinnostaa taas. Laatuelokuvat kestää liian kauan, katson trailerit. Tai yritän edes muistaa jonkun elokuvan nimen. Esimerkiksi Yksin kotona 4.

 

KAS NÄIN SINUSTAKIN TULEE ELITISTILUOVUTTAJA. ONNEA!

Pakettimatka BEST!

He eivät ole madventures. Ei reppu eikä reissumies. Heillä on rehellinen matkalaukku, maitohappobakteerit ja lentosukat. He ovat tilanneet pakettimatkan puhelimitse. Ja se on oikein.

Sinertävän valkoisina he purkautuvat lentokoneesta 13 tunnin ilmoissa olon jälkeen thaimaalaiselle lentokentälle. Kaikkia heistä ummettaa ja vituttaa, mutta luvassa on kaksi viikkoa uima-allasta ja rentoutumista.
Ulkona on helle, joten tukisukkaturisti huokaisee helpotuksesta päästessään ilmastoituun bussiin. He keskustelevat lumitöistä ja kehuvat bussikuskille kuinka Suomessa on lunta. In Finland, no Russia, more near Sweden.
Hotellin altaalla tukisukkaturisti vetäytyy varjoon ja varoo ottamasta jääpaloja juomaansa. Ripulin uhka on käsinkosketeltava. Jokainen paikallinen ravintola työntekijöineen on liittoutunut turistia vastaan laiminlyömällä kylmäketjuja. Varmasti on. Tai tuskin nämä täällä hygieniasta tietää.

Luvassa on retki sademetsään ja vuorille, markkinoille, tervetulijaisiin ja ehkä puvun teetto räätälillä.
Joka päivä sataa. Tukisukkaturisti kyllästyy riisiin ja chiliin. Suu palaa eikä maitoa saa. Hän tahtoo ruoan maustamattomana. Sademetsäretkelle mentäessä hän ikävöi perunamuussia ja lumitöitä. Sademetsässä on hiostavaa ja perseestä. Hotellilla hän vetää kolme viskipaukkua ja kännipäissään juo hanasta vettä.

Asiaan kuuluva turistiripuli iskee kesken markkinapäivän ja jatkuu lähtöön saakka. Tuliaiset jäävät ostamatta. Hän varaa silti matkan seuraavaksikin jouluksi.

Olen suomalainen

Elämässäni olen kokenut monenlaisia asioita. Kerran liukastuin banaanin kuoreen. Se oli häpeällistä, koska eihän kukaan muu kuin Aku Ankka liukastu keltaisiin hedelmiin. Silloin tajusin, että minulla on räpylät.

Metsä, mäkihyppy ja keskisormi.

Tarkoitusta elämääni olen hakenut monesta paikasta, mutta en ole sitä vielä löytänyt. Kerran lukitsin itseni häkkivarastoon kolmeksi tunniksi meditoimaan, mutta siitä hommasta jäi käteen vain nälkä ja silmätulehdus. Silloin tajusin, että minulla ei ole merkitystä.

Nautintoa elämästäni olen saanut. Etenkin silloin, kun löysin unohtuneen suklaapatukan laukkuni pohjalta. Hetkellinen onnen tunne täytti mieleni ja ahmaisin suklaisen herkun kitaani. Jälkikäteen katsoin päivämäärää: 13.10.2004. Silloin tajusin, että sain ruokamyrkytyksen.

Vakavasti sanottuna elämäni on ikävää ja vakavaa. Juuri niin ikävää ja vakavaa kuin suomalaisen ihmisen elämän kuuluukin olla. Ruisleipää leikatessa veitsi lipsahtaa sormeen ja leipäsiivu saa osansa verestä. Silti leipäpala on syötävä, koska hukkaan ei heitetä ja kärsimys sivumauista paras.

It's a solution!

Oletko sinäkin joskus joutunut kiperään tilanteeseen vieraassa paikassa: kun ei ole niin MITÄÄN sanottavaa. Bumtsin monikäyttöiset post-sex laput pelastavat pulasta. Tulosta kuva talteen ja leikkaa post-sex laput lompakkoon. Käytä tilanteen mukaan ja jätä yöpöydälle kohtelias ja korrekti viesti ennen kuin poistut paikalta.

Bumtsin tyttökalenteri: Neidit heinäkuu ja elokuu

Parempaa kuin iltatytöt ja tähtitytöt samoissa pöksyissä! Tässä tulee Bumtsin siveän eteeriset kaunottaret, jotka eivät paljasta mitään! Tipe tipe tip tap ja pikkujouluihin reidet pikaliimalla kiinnitettynä.

  Neiti heinäkuu kuvailee itseään hehkeäksi hempukaksi, joka nauttii elämästä täysin ABC-kuppisin rinnoin.

"Juttelisin mielelläni ihmisten (miesten) kanssa, mutta miksi ne juoksevat karkuun?"

Heinäkuu on kesäkuukauksista kuumin. Kuuma on myös neidin ammatti logistiikka-alalla trukin kuljettajana. Se on fyysistä hommaa se.

"Joskus tuntuu, että hikoilen silkasta ilosta."

Harrastuksia Neiti heinäkuulla on useita. Yksi on kuitenkin ylitse muiden.

"Pitsinnypläys ja hammasvälien kaivelu tekevät päivistä vauhdikkaita ja aina erilaisia!"

Neiti elokuu puolestaan haluaa elämäänsä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hän on villi ja vapaa.
"Kuvassa olen murtautunut koulun ruokalaan, se oli hullu adrenaliinipiikki!"
Neiti elokuu etsii tummia ja tulisia sielunkumppaneita pimeneviin syysiltoihin, hieromaan hartioita rankan lihatiskillä vietetyn päivän jälkeen.

"Itse olen tällainen viileä ja vaalea. Minua kiinnosta jin ja jan, minulla on ne tatuoitunakin. Olen myös älykäs. Luen paljon Paulo Koelhoa."
Sivistyneisyys saa vastapainoa rankasta treenistä.
"Punttisali on ihanan vaativaa henkisesti."

Helli itseäsi viikonpäivien mukaan

Mannapuuromaanantai:

Mannista voi käyttää kuorintavoiteena. Maitopuuron pehmeä harmaus tuo ripauksen meduusamaista viehätystä lanteille. Manniksen kanssa Radio Dei siivittää kohti kaukaista galaxia.

Arkijuustotiistai:

Vanha kunnon 1,25 kilogramman arkijuusto. Kun aromikasta edamia on höylännyt kolme viikkoa, eikä se perkele vieläkään lopu, on aika ottaa järeät aseet käyttöön. Koska juusto lemuaa jo valmiiksi hikiseltä kantapäältä, heitetään loppu könttä kengän raikastimeksi. Antaa vaikuttaa yön yli ja taustalla soi yläkerran naapurin soittama paska hevi, joka valvottaa hela natten.

Grillikeskiviikko:

Makkaraperunat. Maggispekkikset. Ne kannattaa ihan syödä.

Hernaritorstai:

Jalostaja purkin sisältö on mitä parhain hiusnaamio. Vahvistava eines palauttaa luonnollisen tunkkaisuuden karvoihin kuin karvoihin. Kova jätkä sheivaa jalostajalla. Musiikiksi sopii esimerkiksi Saija Varjus.

Punkkuperjantai:

Listerineä ei muista enää kukaan. Kulaus punaviiniä ja purskuttelemaan Hannele Laurin naurun tahdissa. Neljä minuuttia on sopiva aika, hampaat saavat uskottavan spurgun sävyn. Jälkihoidoksi pari röökiä.

Lauantaimakkarakasvonaamio:

Siivut poskille ja Yölintu soimaan. Poistaa turhan elitismin kasvoilta kuin kasvoilta. White trash on tätä päivää. Viimeistelty lähiövaikutus syntyy käyttämällä koffia kasvovetenä.

Kun musiikki loppuu, hoito on valmis.

Sikanautasunnuntai:

Jotain enemmän. Jotain parempaa. Jotain aivojen näköistä - sikanautaa! Jalkahoito. Upota varpaat jauhelihaan. Pelkkä lihan litinä riittää. Hetken kuluttua voit levittää mössön kasvoille ja antaa vaikuttaa yön yli. Aamulla heität lihat pannuun ja pistelet menemään makaronin ja ketsupin kera. BETTER THAN SEX!

Häpeäisit edes

Runoillassa sormea heristelee keski-ikäinen mies.

"Täällä yritetään kuunnella."

Rappukäytävässä nenäänsä nyrpistää vanha rouva, joka ei vastaa tervehdykseen.

"Mhhmh."

Kaupassa kassa katsoo kieroon, kun maanantai-illan alkoholiostokset liukuvat hihnalla.

"Saisinko paperit nähdä?"

Huonon päivän tuttava ei hyväksy.

"Sinulla on todella huonot käytöstavat."

Vaatekaupassa palvelu antaa odottaa itseään, mutta vartija seuraa selän takana jokaista liikettä.

"Ettei vaan korut lähtis mukaan."

Kaveri taputtaa olalle unohtuneen tapaamisen jälkeen.

"Ei SE mitään."